Katto auton päälle

Projekti on nyt vihdoin pyörähtänyt täyteen vauhtiin, eikä bloggaus tunnus enää ollenkaan niin kiinnostavalta kuin idea siitä vuosi sitten. Tavoitteenamme on kuitenkin jatkossakin päivitellä silloin tällöin tänne tietoja ja tapahtumia rakentamisen vaiheista. Siispä kärsivällisyyttä, hyvät lukijamme! :) Toukokuun alussa timpurimme Joona ja Jussa aloittivat työt täyspäiväisesti työmaallamme. Sen jälkeen on alkanutkin taas tapahtua ja vauhdilla. Itse en ole arkisin ehtinyt työmaalla käymään kuin kerran pari viikossa. On kuitenkin ollut mukava huomata, kuinka hyvin hommat ovat edistyneet, vaikka itse ei ole laittanut tikkua ristiin. Aina lauantaisin olemme kuitenkin joko isommalla tai vähän pienemmällä porukalla tarttuneet vasaroiden varsiin. Viime aikoina eniten on edistystä tapahtunut autokatosten ja varastojen osalta, koska muutto väliaikaisasuntoon lähestyy uhkaavasti ja suunnitelmissamme olisi muuttaa tavarat nykyisestä autotallista ja varastosta suoraan lopullisempaan osoitteeseen.

Tässä kuvasatoa varastotyömaalta:

Runko pystyssä ensimmäisen työpäivän jälkeen

Saumat tiivisteettiin uretaanilla

Tolpat hitsattu ja palkit paikoillaan, yläjuoksut naulattu

Lintuperspektiivistä

Touhukkaat työmiehemme tuumailevat

Kattovasat paikoillaan ja poikaset päädyissä

Aluslaudat maalattiin irtotavarana ennen paikoilleen laittamista

Varastot alkavat saada seinänsä

Työohje harrastelijanikkarille

Lattiat valettu ja levytystä jatkettu

Harjakorkeudessa!

Talon muoto alkaa hahmottua

Täällä blogissa on vallinnut pitkä hiljaisuus, mutta siitä huolimatta (tai sen vuoksi) rakennuksella on tapahtunut sitäkin enemmän. Keskiviikkona olin pystyttäjien apuna, kun kattotuolit nostettiin paikoilleen. Kattotuoleja piti ennen asennusta hieman modata, kun suunnitelmiin oli vahingossa lipsahtanut avoräystäät umpiräystäiden sijaan. Homma saatiin onneksi hoidettua paikan päällä ja uudet päätyräystäselementitkin ehdittiin saada sopivasti keskiviikoksi, kun virhe huomattiin maanantaina. Toinen päätyräystäs oli jostain syystä kuljetuksessa päässyt likaantumaan aika pahasti, mutta eiköhän se puhtaaksi saada. Torstaina talo olikin jo sitten suojassa sateelta, kun päälle oli vedetty aluskate ja ruoteet. Pystyttäjät jatkoivat tämän jälkeen ulkovuorauksen panelointien tekemistä ja asensivat ne ikkunat, jotka olivat tulleet irtotoimituksena.

Seuraavan viikon keskiviikkona pidettiin pystytyksen lopputarkastus yhdessä pystyttäjien ja vastaavan mestarin kanssa. Kaikki näytti erittäin hyvältä: seinät olivat millilleen suorassa, samoin välipohja. Hyörysulkujen limitykset oli tehty huolellisesti ja elementit ja kattotuolit olivat hyvin tuettuina. Ainoastaan ikkunanpuitteista löytyi jonkin verran pieniä kuljetuksessa tai asennuksen yhteydessä tulleita kolhuja. Ne merkattiin pöytäkirjaan ja korjataan aikanaan paikanpäällä.

Torstaina paikalle saapuivat Ruukin katontekijät ja saivat Classic-peltikatteen asennettua neljässä tunnissa paikoilleen! Jälki näytti ripeästä toiminnasta huolimatta siistiltä. Ainoa miinus heille tuli siitä, että kattotöistä syntyneet "jätteet" oli tiputeltu pitkin ja poikin ympäri takapihaa. Illalla kävimme sitten maalaamassa sivuräystäiden otsalaudat valmiiksi, sillä perjantaina piti Pohjanmaan Rakennuspelti Oy:n ränniasentajien tulla asentamaan rännit ja lumiesteet. Lauantaina on tarkoitus purkaa telineet pois.

Kattotuolit kadulla

Kattotuolien päistä piti poistaa viisto alareuna ja korottaa yläreuna kattotuolien pintaan

Kattotuolien asennus näytti välillä melko hurjalta hommalta

Aluskate ja ruotteet paikoillaan

Lumiesteet

Ränneistä tulit pitkät ja suorat. Erittäin nopeaa ja täsmällistä työtä Pohjanmaan rakennuspelti Oy:ltä!

Keittiösuunnitelmia

Miltä keittiö näyttää tämän hetken suunnitelmissa? Tässäpä muutamia huonolaatuisia kuvia, parempia ei valitettavasti ole nyt saatavilla.

Keittiö käytävästä katsottuna

Eli kuvassa näkyy oikealla ensin mikroaaltouuni ja tavallinen uuni päällekkäin. Sen jälkeen tulee teräspöytä, josta aiemmin jo mainitsinkin. Tiskipöytä on Stalan. Yläoviksi valitsimme valkoiset, korkeakiiltoiset ovet. Alas halusimme pelkästään laatikoita. Laatikoiden ”ovien” väri on anthrazit, eli melko tumma harmaa, aavistuksen raidallinen. Vetimiksi ei ole tulossa kuvassa näkyviä, mutta kuvaa uusista en nyt löydä. Laatikoiden lopullista lukumäärääkään ei ole vielä päätetty, koska en ole ehtinyt vielä miettimään, mitä kuhunkin laatikkoon aikanaan sullon. Perällä olevan ikkunan vasemmalle puolelle tulee kylmäkoneet.

Ruokailutilasta keittiöön päin

Ruokailutilasta päin katsottuna keittiö näyttää suurinpiirtein tältä. Tosin saareke tulee olemaan yksi yhtenäinen taso, eikä ”porrastetusti” kuin kuvassa on. Liesituuletin on vielä hankkimatta ja valitsematta, malli taitaa hieman poiketa kuvassa olevasta... Saarekkeen tason materiaalivalinta tuotti hiukkasen enemmän päänvaivaa. Ajattelimme aluksi tyytyä laminaattiin, mutta sopivan väristä tasovaihtoehtoa ei tuntunut löytyvän millään. Nähtyäni pienen pilkahduksen kvartsitasosta ihastuin ja rakastuin saman tien. Kvartsitaso on toki laminaattia tyyriimpää, mutta ei lopulta niin paljon kuin pelkäsimme. Sen jälkeen ei enää tarvinnut miettiäkään muuta kuin kvartsitason väriä (ja ehkä vähän laskea eurosia). Tason väriä emme ole vielä lopullisesti päättäneet, mutta vahvimpina vaihtoehtoina ovat Light grey ja Pure white.

Olisipa ihana päästä jo tuohon vaiheeseen, sisustamaan! Vielä täytyy hetkisen odottaa ja ahertaa...

Keittiökalusteita hankkimassa

Aloimme suunnitella keittiökalusteiden hankkimista hyvissä ajoin. Ajatuksenamme oli yrittää saada moiset asiat pois tehtävälistalta ennen varsinaisen rakentamistouhun alkamista. Ihan hyvä idea siitäkin syystä, että aikaa keittiökauppojen tekemiseen saa varmasti käytettyä rajattomasti.

Meillä ei ollut kovin selkeää mielikuvaa siitä, miltä unelmakeittiömme näyttää. Yksi asia oli kuitenkin jo päätetty: nykyisen massiivipuisen keittiötason jälkeen uuteen kotiin oli tulossa teräspöytä. Pidän kyllä aidosta puusta ja se miellyttää silmääkin – hyvin hoidettuna. Puinen taso ei yksinkertaisesti vain kestä kovaa kulutusta, vaan pintaa pitäisi öljytä säännöllisesti. Se taas ei oikein meidän perheen elämään sovi, kun kaikki ”ylimääräiset” hommat tahtovat jäädä jostain syystä tekemättä.

Omien mielikuviemme ja tuttavien kokemusten perusteella valitsimme keittiöliikkeistä kolme, joihin päätimme tutustua tarkemmin. Ei muuta kuin puhelin käteen ja suunnitteluaikaa varaamaan...

Topi-keittiöille soittaessani sain kuulla, että he pystyvät tarjoamaan Jetta-talon asiakkaille ”erityishinnat”. Toiveikkaana sinne siis. Topi-sedällä ei vain valitettavasti ollut tarjota meille minkäänlaisia ideoita. Lähes kaikkiin esittämiini kysymyksiin sain ”saattaahan tuo olla niin tai sitten ei” -tyyppisiä vastauksia. Jonkinlaisen tarjouksen kalusteista saimme, vaikka emme oikein löytäneetkään heidän mallistoistaan itseämme miellyttäviä vaihtoehtoja. Entäpä sitten ne ”erityishinnat”? Tarjoukseen oli taidettu alennuksen sijaan lisätä Jetta-talo -lisä? Näistä kaikista edellä mainituista syistä vierailu kyseisessä putiikissa jäi lyhyeksi.

Täti Puustelli sen sijaan oli topakka tapaus. Hän tiesi, välillä vähän liiankin hyvin, mitä me halusimme ja mihin meillä on varaa. Hänellä oli kuitenkin innostusta ja aikaa kierrellä, suunnitella, pohtia ja pähkäillä eri vaihtoehtojen välillä. Ja niitä vaihtoehtoja oli, mistä valita.

Kolmannen liikkeen myyjättärellä oli myös omat Nixinsä. Heidän valikoimansa vastasi makuamme ja mieluisia vaihtoehtoja oli helppo löytää. Suunnittelussa saimme apua ja uusia ideoitakin. Palvelu oli kokonaisuudessaan hyvää ja kaikki muu alkoi jo näyttää hyvältä, paitsi hinta.

Pyrimme saamaan tarjoukset mahdollisimman hyvin toisiaan vastaavaksi vertailun helpottamiseksi. Hinnan lisäksi yritimme arvioida myös tuotteiden laatua. Puustelli vakuutti meidät tarjoamallaan 10 vuoden takuulla, eikä hintakaan ollut kohtuuton. Kaupat tehtiin ja taas oli yksi murhe vähemmän.

Kohti korkeuksia

Tiistaina oli ohjelmassa toisen kerroksen pystytys. Aamu alko aurinkoisemmin kuin maanantaina ja sää näytti muutenkin lupaavammalta. Pystyttäjät olivat taas saapuneet hyvissä ajoin työmaalle ja olivat jo työn touhussa, kun saavuin paikalle ihmettelemään edellispäivän saavutuksia. Olohuoneen korotettu katto oli aiheuttanut vähän normaalia enemmän jumppaa välipohjan teossa, mutta kaikki oli kuitenkin saatu ajoissa valmiiksi toisen kerroksen pystytystä varten.
Hommat näytti pyörähtävän käyntiin samalla rutiinilla kuin edellispäivänä, joten lähdin parin ensimmäisen elementin nostamisen jälkeen töihin. Palattuani muutaman tunnin töissä kärvistelyäni takaisin työmaalle, toisen kerroksen elementit alkoivat olla paikoillaan.

Päätyseinä purjehtii paikoilleen

Olohuoneen välipohjarakenne

Olohuoneen ikkunatkin alkavat näyttää siltä, miltä pitäisikin - tosin toinen yläikkunoista puuttuu vielä. Suunnitteluvaiheessa saimme kuulla talotehtaan porukalta monenlaisia mielipiteitä juuri tuosta ikkunakokonaisuudesta; aluksi ikkunoita pidettiin aivan liian kookkaina elementtiseinään, myöhemmin lupailtiin toteuttamisen ehkä onnistuvan. Loppujen lopuksi saimme kuin saimmekin tahtomme läpi. Kiitokset Jetta-talolle joustavuudesta ja paneutumisesta suunnitteluun, jotta arkkitehdin suunnitelmat saatiin käytännössä toteen!

Viimeinenkin seinäelementti paikallaan!

Vesisadetta ja slaakeja

Alku aina ankea..

Maanantaiaamu valkeni säätiedotuksen mukaisesti märkänä ja sateisena. Hieman pelotti, että mitähän tästä tulee, mutta ilmatieteenlaitoksen sadetutka onneksi ennusti sadepilvien kaikkoavan kello 9 jälkeen. Tehtaalta oli ilmoitettu pystytyksen alkavan klo 7.30 ja kun pari minuutta myöhässä kurvasin tontille, olivat Parhialan veljekset ja Halmesmäen nosturi jo paikalla odottelemassa sateen laantumista.

Kun sade ei näyttänyt kuitenkaan hellittävän, pojat vetivät sadevaatteet päälle ja aloittivat työkalujen purkamisen. Ensimmäiseksi tarkistettiin, että perustukset olivat oikean kokoiset ja riittävän tasaiset seinille, joiden parin tunnin päästä pitäisi nostaa paikoilleen. Perustavan miehet olivat onneksi tehneet tarkkaa työtä ja veljesten ei tarvinnut kuin kehua hyviä pohjia. Ennen alajuoksun kiinnitysrautojen asennusta sokkelit harjattiin puhtaaksi ja sokkelin päälle laitettiin solukumitiiviste. Alajuoksun kiinnitykseen käytettävät kulmaraudat naulattiin lyöntitulpilla sokkeliin valmiiksi.

Pikku-timpuri

Sateen juuri hellittäessä kuorma saapui kuin tilauksesta paikalle. Pikkuinen rakennusmiehen alkumme oli innosta täristen tontin laidalla. Tätä hetkeä oli kauan, pitkään ja hartaasti odotettu. Lapset saivat hoidosta aamupäivän "vapaaksi", jotta pääsivät pystytystä seuraamaan. Irtotavaran purkamisessa meni kuitenkin sen verran kauan aikaa, että nälkä yllätti ja oli pakko lähteä syömään jo ennen seinäelementtien nostamista. Paljon oli kuitenkin jo nähty ja koettu, oli nostureita, rekkoja...

Kun seinien nostelut sitten aloitettiin ja ensimmäinen päätyseinä oli saatu paikoilleen ihailin lopputulosta tyytyväisenä myhäillen. Yhtäkkiä tajusin, että jokin ei nyt täsmää. Kyseessä oli kadunpuoleinen päätyseinäelementti, jonka olisi pitänyt tulla kokonaan paneloimattomana, mutta seinässä komeilikin tasaisen vaaleaksi pohjamaalattu vaakapaneeli! Olimme jättäneet vaakapaneloidut osuudet pois Jetta-talon toimituksesta, koska pohjamaalaamatonta paneelia ei ollut saatavilla. Tarkoituksemme oli käsitellä vaakapaneloidut osat läpikuultavalla puunsuoja-aineella ja sen vuoksi paneelien olisi pitänyt olla pohjamaalaamattomia. En ollut vielä edes ehtinyt toipua ensimmäisestä järkytyksestä, kun nosturi alkoi nostaa takaseinän elementtiä ja olin saada kohtauksen huomattuani, että sekin oli kokonaan vaakapaneelia. Meinasin jo keskeyttää koko touhun, mutta onneksi otin aikalisän ja aloin laskemaan ikkunoita tarkemmin. Niistä huomasin, että elementistä "puuttuu" saunan ikkuna ja tajusin, että toinen slaaki oli kuin olikin aiheeton. Takaseinällähän on myös pieni pätkä vaakapaneelia ja tuo kohta olikin tehty erilliseksi elementiksi ja nostettiin sivuun odottamaan oikeaa hetkeä. No, kuitenkin vaakapaneelit, joita on n. 40% julkisivusta, olivat kuitenkin ylimääräiset, joten tiedossa oli hieman selvittelyä...

Elementit suojaan

Kun pystysy oli saatu hyvälle alulle, lähdin loppupäiväksi töihin. Iltapäivällä töistä palattuani oli ensimmäisen kerroksen elementit jo pystyssä. Pystyttäjät aikoivat vielä jatkaa töitään ja asentaa välipohjan vasat ja valmistella seuraavan päivän työt toisen kerroksen pystytystä varten.

Talon muoto alkaa jo hahamottua

Kantavat välisineinät tulivat runkoelementteinä

Vahva valusokkeli

Valu kuivumassa

Perustusten hankinta oli tähän astisista urakkahankinnoista selkein, mutta ei sekään ihan helppo homma. Olimme päättäneet, että haluamme ehdottomasti valusokkelin, koska betonisokkelin pinta sopii sellaisenaan modenrnin talon tyyliin. Lisäksi valusokkeliurakka tuntui helpolta ostaa ja olimme kuuleet urakoitsijoista positiivisia kokemuksia.

Lähetin tarjouspyynnöt kahdelle urakoitsijalle: Talotimpalle ja Perustavalle. Kummallakin yrityksellä on hienot verkkosivut ja sivuilla tarjospyyntölomakkeet, jotka on helppo täyttää. Kului viikko - kaksi, mutta mitään ei kuulunut. No, puhelin käteen ja soittamaan. Talotimppa ei ollut koskaan saanut tarjouspyyntöämme, jonka olin verkkosivuilta lähettänyt ja myyjä pyysi lähettämään tiedot uudelleen sähköpostilla, verkkosivujen lomake kuulemma takkuilee välillä. Perustava sanoi suoraan, että heillä on niin paljon töitä, ettei heidän kannata välttämättä lähteä Vaasaan asti perustuksia tekemään. Sain kuitenkin suostuteltua heidät antamaan tarjouksen, kun olin kuullut niin paljon positiivistä kommenttia Perustavasta, niin talotehtaan kuin tuttavienkin taholta. Lopulta sain tarjoukset, joiden loppusumman erotus oli vain 0,6% tarjousten loppusummasta. Joko kyseessä on siis erittäin kilpailtu ala tai sitten hyvä kartelli :) Koska hinta oli käytännössä sama, valitsimme Perustavan hyvien suositusten perusteella.

Valumuottien kasaus aloitettiin viikolla 12 tiistaina ja jo perjantaina purettiin viimeiset muotit. Koko homma hoitui siis neljässä päivässä. Kaikesta näki, että Perustavan miehet ovat tehneet muotteja ennenkin, sen verran sutjakasti ja siististi homma hoitui. Hieman päänvaivaa aiheutti se, että vesiputken nousu oli mennyt 15 senttiä ohi oikeasta paikasta ja nousi suoraan kantavan seinän kohdalta ylös. Mutta pienellä improvisoimisella tämäkin ongelma saatiin ratkaistua. Lopuksi tehtiin tarkistusmittaukset, joista selvisi, että suurin heitto koroissa oli vain 2 millimetriä! Erittäin hyvää työtä siis, suurkiitokset Perustavalle.

Viikon 13 maanantaina Hoijar & Paro palasi taas työmaalle tekemään salaojia ja sadevesiviemäröintejä sekä ulko- ja sisätäyttöjä. Homma valmistui hienosti aikataulussa perjantaina kello 10 ja tunnin kuluttua siitä tontille saapuikin useampi tonni terästä...

Valmis sokkeli ja täytöt tehtynä